28. elokuuta 2013

Vieläkin on kesää jäjellä!

Ääpä dääpä dää, tää ei nyt oikein toimi, kun ei mulle ole mitään jännää sattunut. Odottelen vaan. Odottelen maanataita ja yliopiston alkamista ja kaikkea uutta ja kummaa. Mutta ihanaa, että kesää on vielä vähän jäljellä! Aurinkoisia ovat viimepäivät olleet, kyllä kelpaa.
Viikonlopun vietin Helsingissä leiritiimikoulutuksessa. Sen jälkeen näin vihdoin ja viimein lukiotoveria, jota ei ole siis tullut nähtyä sitten kevään 2011. Yhdessäkin päiviteltiin sitä, että miten voikin olla niin helppoa ja luonnollista silti olla tekemisissä ja jutella ja nauraa, ihan kuin ei oltaisi erossa oltukaan.
Mun lounas sunnuntaina, nami nami. 

Ai niin, meen muuten ylihuomena shoppailemaan vaatteita yliopiston alun kunniaksi. Silloin ois kans Muodin yö, eli kaupat olis 23 asti auki, mutta en mä jaksa siellä ruuhkassa rämpiä. Ehkä voisin sitten jopa esitellä ostamiani juttuja, en ole sitä koko kesänä oikein jaksanut tehdä, vaikka sitä sun tätä on tullut hankittua. Olen syyskuun kahdeksas päivä menossa kauppaamaan vanhoja vaatteita Kauppakadulle (kaikki sinne siis!), yritän just miettiä, että mitä pistän pois. Tahtoisin vihdoin saada vaatekaapistani jotenkin suht' yhtenäisen tyyliltän, kun yleensä ostan vaatteita sillei "uu tää on siisti", muttei se sitten sovi minkään muun kanssa yhteen.

21. elokuuta 2013

Täältä tullaan yliopisto...

Oli pakko postata tännekin tää kuva, koska nyt on kyllä semmoset opiskelutarvikkeet yliopiston aloittajalla, ettei mitään rajaa...

En ole vähään aikaan bloggaillut, enpä ole mitään erityistä touhuillut. Oon pitänyt peli- ja leffailtaa kavereiden kanssa, nähnyt vanhoja luokkakavereita (oli ihan tosi kivaa!), maalannut taloa, aloittanut tanssitunnit ja käynyt yöelämässäkin kerran pyörähtämässä...

Loma sen kun jatkuu, mutta noi viikon kolme tanssituntia kyllä tuo vähän arkimaista rutiinia mun elämään. Taas vuoden tauon jälkeen lähdin tanssitunneille, oon kahessa eri street dance -ryhmässä ja sit aloitin alkeista break dancen, josta just nyt tulin. Kävin kokeilumielelä ekalla tunnilla, ja oli musta ihan hirmu vakeeta! Mutta päätin haastaa itseäni ja jäädä tunnille, se on ihan hyvä olla epämukavuusalueella ainakin kerran viikossa. Sitä paitsi sit saan olla tosi ylpee itsestäni, kun (jos?) joskus opin jotain niitä juttuja, jotka nyt vaikuttaa ihan mahdottomilta.

Tänään on viisi viikkoa englannin sivuainekokeeseen. Yritän aloittaa siihen lukemisen hyvissä ajoin, koska enkku on ainakin mun tietääkseni yks suosituimmista sivuaineista. Eikä se paljoa paina, että olen lukenut enkkua jo vuoden yliopistossa, koe kuitenkin testaa vain sitä kuinka hyvin on ilmoitetut aineistot hallussa... Toi englantikin alkoi taas kiinnostaa vähän yhtäkkiä. Alunperin olin vuorenvarma, etten enää ikinä opiskele englantia, taisi tulla yliopistossa yliannostus... Mutta sitten vähän yhtäkkisesti innoistuin (itse asiassa yhden biisin kautta!) kielestä uudestaan, ja nyt kun olen pitänyt englannista taukoa, niin ihan mielekästä sitä taas on lueskella.

Nyt taidan syödä eilen vaivalla tekemääni hyvää punajuurikiusausta, sitten vois kattoa Greyn anatomiaa (sain eilen postissa 6. ja 7. kauden, hohoo!).

11. elokuuta 2013

Kesä 2013

Yliopisto-opiskelijana pakko sanoa, että vielä on kesää jäljellä, todellakin aion fiilistellä aurinkoo ja vehreyttä ja lämpöä ja rentoa menoa vielä koko elokuun. Mutta voisi sitä silti tehdä vähän jotain koontia kuluneesta kesästä.

Pyöräilin töistä viime viikolla ja radiosta tuli Aviciin Wake Me Up. Mietin siinä sitten, että ai että tämä biisi muistuttaa varmaan vielä vuosienkin päästä juuri tästä kesästä. Sain sitten idean tehdä Kesä 2013 -videon, johon kokoan valokuvia kesältä ja laitan taustalle jotain biisejä, jotka on ollut tänä kesänä kovassa kuuntelussa. Tein pikkusiskollekin kesävideon yllätykseksi, tykkäsi kyllä. Harmiteltiin vain, ettei olla aikaisemmin tajuttu tehdä tommosia kesän kokoavaa videota!
Olen sanonut tän jo monta monta kertaa, mutta sanotaan vielä: tänä kesänä rakastuin kesään. Olen aina ennen ollut syksy- ja talvi-ihminen, joten tämä on varsin hämmentävää. Ensimmäistä kertaa olen haikeana jättämässä hyvästejä kesälle ja mietin ihan oikeasti, että miten mä jaksan läpi pimeän ja kylmän syksyn. Ehkä mä vaan vellon tässä kesässä jouluun asti, sit uuden vuoden alusta voikin alkaa jo tehdä suunnitelmia kesälle 2014, jos vaikka seuraavan Jysärin liput ois silloin jo myynnissä... No ei, kyllä mä uskon ihastuvani kohta taas syksyynkin, ja tää syksyhän on täynnä kaikkea aivan ihanaa ja ihmeellistä.

Nyt sitten seuraava klisee pöytään: tämä kesä oli elämäni paras kesä! Mun kesä alkoi jo huhtikuun lopulla, kun muutin Jyväskylään, mikä oli sinällään jo älyttömän ihanaa. Eli se, että olen saanut viettää kesäni Jyväskylässä ja olen saanut haluamani opiskelupaikan Jyväskylän yliopistosta ovat olleen semmoisia juttuja, jotka hymyilyttivät myös huonompina päivinä. Viime vuoden kesä oli kanssa tosi kiva, mutta se oli semmoinen "hyvästit Jyväskylälle" -kesä, että otetaanpa irti tästä kaupungista vielä mitä lähtee. Lisäksi joutui stressaamaan, että saako opiskelupaikan ja loppukesästä säätämään asunto- ja opintoasioiden parissa. Tänä kesänä taas oli jollain tavalla "ensimmäinen" kesäni Jyväskylässä, löysin uusia ja ihania asioita ja ihmisiä, ja olen vaan niin onnellinen, että saan asua ja elää täällä ainakin nyt nämä yliopistovuodet, tästä tulee niin kivaa!

Kesä 2013 sisälsi muutenkin kaikkea ihanaa ja ainutalatuista, tässä nyt muutamia kuvia kesältä (jotka kaikki on kyllä blogissa aikaisemminkin jo julkaistu). Ekat kerrat on aina mieleenpainuvia, ja niitäkin tuli tänä kesänä koettua! Eli eka kerta...

- Sataman yössä (ja vieläpä yksin)
- festareilla, oli aivan eeppistä

- skeittilaudalla, rullasin kyllä ehkä kolme metriä, mut silti! Mut pitkäaikainen haave toteutui.
- kun ostin lippiksen
- kun hain Jyväskylän yliopistoon opiskelemaan ja sain paikan
- kun sijoituin toiseksi serkkuolympialaisissa
- kun aloin käyttää legginsejä
- kun ostin farkkuliivin
- kun perustin Facebook-tapahtuman

Toivottavasti muillakin oli varsin muikea kesä ja puhkutte intoa aloittaa taas koulun tai minkä lie laitoksen syksyllä! On tässä odottamisen arvoisia juttuja kesän jälkeenkin, mutta aaa oli se vaan niin kiva.

3. elokuuta 2013

Kadunvaltaus 2013

Uu jea, taas on se aika vuodesta, kun Jyväskylä täyttyy rallikansasta ja metrilakukojuista ja tyhjistä tölkeistä ynnä muusta. Toisaalta ihan jees, kun Kävelykadulla on kaikenlaista häppeninkiä ja kaupunki muutenkin jotenkin elossa, mutta suurimman osan ajasta olen vain ärsyyntynyt noihin rallituristeihin ja siihen, että jokaisen baarin sisäänpääsymaksu nousee 12 euroon (nimim. just nyt olisin tahtonut parin työpäivän jälkeen päästä tanssimaan!).

Rallien vastapainoksi Jyväskylässä vietetään kadunvaltausjuhlaa, johon osallistuin nyt toista kertaa. Sää oli täydellinen, ehkä liiankin kuuma. Porukkaa oli hyvin ja tapahtuma sujui kaikin puolin mallikkaasti, mutta ainakin meidän jengi löysi aika paljon vain moittimisen aihetta: "huono katu vallattiin, kuka haluaa istua mukulakivillä, kaikki vaan lymyilee tuolla puiden varjoissa ja jalkakäytävillä ja viereisessä puistossa". Lisäski "musiikki on ihan pebasta, eihän täällä pääse ees tanssimaan". Olikohan vielä jotain... No, vietettiin siinä sitten piknikkiä ja poltettiin nahkaamme, minkä jälkeen vetäydyttiin siskon kämpille pelailemaan SingStaria ja Trivial Pursuitia.

1. elokuuta 2013

Tasapainoilua

Keskivertoa pidempänä ihmisenä tasapainoni ei ole ollut koskaan kummoinen. Nyt tuntuu siltä, että pitäisi oppia tasapainoilemaan aikuisuuden ja lapsellisuuden välillä.
Viime aikoina sitä ollaan oltu niin mahdottoman aikuisia: on käyty kampaajalla ja maksettu se itse, ollaan varattu aikaa hammaslääkärille, on käyty töissä. Olen myös leiponut pullaa ja selaillut sisustuslehteä omasta kämpästä samalla haaveksuen. Heräsin tähän aikuisuuteen melko yhtäkkisesti; koko kesä on asuttu vanhempien nurkissa ja eletty heidän rahoillaan, heidän tekemillä ruoilla. Nyt odotan jo innolla oman asunnon laittamista, omien ruokaostosten tekemistä, yliopisto-opiskelua ja ihan vaan sitä vapautta mennä ja tulla miten lystää ilman, että kokee velvollisuudekseen ilmoittaa siitä kenellekään.

Oli jotenkin huvittavaa huomata haaveilevansa tuommoisesta aikuisen arjesta, kun yleensä sitä ollaan niin kakaraa. Illat pitkät vaan keinutaan puistossa ja höpötetään itsekseen. Tykkään olla lapsellinen, utelias, iloinen ja ehkä joskus olen jopa naiivi. Tykkään siitä, kun minua luullaan ikäistäni nuoremmaksi ja siitä, kun ajanviettotapojani ja fanituksen kohteitani kummastellaan. 
Voinko olla samaan aikaan aikuinen ja lapsi ja ehkä pikkuisen teinikin? Voinko maksaa laskuja ja tehdä ruokaa ja sitten kieppua karusellissa ja kammata trollin hiuksia? Voinko paheksua nykynuorisoa ja kuitenkin ehkä vähän kadehtia heidän vaatteitaan ja skeittejään ja sitä rentoa menoa? Ehkäpä voinkin. Miksen voisi? Eikö se ole niin, että rankka työ vaatii rankat huvit? Jos sitä päivät joutuu esittämään vastuullista, esseetä kirjoittavaa ja pyykkiä pesevää aikuista, niin kai sitä voi sitten välillä hyppiä vesilätäköissä ja leikkiä keinupalloa.

Saatan myös vähän liioitella. En minä ole ainut tasapainoilija. En minä ole ainut sisäisesti lapsi, jota välillä naurattaa koko ajatus yliopiston käymisestä ja oman talouden pyörittämisestä. Siitä vaan tasapainoa treenaamaan: silmät kiinni nyt, jalasta kiinni nyt!