30. toukokuuta 2012

Elävä fossiili

Tui tui, tein luontohavainnon! Menin hakemaan postia, ja kaislikossa suhisi ruohikossa rahisi. Ajattelin, että haa, joko saan todistaa ensimmäisen sisiliskon olemassaoloa, mutta otusta ei näkynyt missään. Polkaisin maata uudelleen ja jopas jotakin: ruohikossa viiletti harmaanruskea pallero, eläväksi fossiiliksikin kutsuttu siili! Hain kameran ja yritin ikuistaa otuksesta kuvaa, mutta ei se oikein ottanut onnistuakseen, mokoma osasi piiloutua heinikkoon ja olla ihan liikkumatta. Jätin pelästyneen raasun sitten rauhaan.


Tässä kuvassa mua kiinnostaa eniten, että ovatko nuo mansikoita? Tai metsämansikoita? Taidan pitää omana tietonani, ja popsia marjat (vai epähedelmät?) pois heti kun kypsyvät. Muahahahaa!

29. toukokuuta 2012

Kun pohjoistuuli puhaltaa

Tätä ette kyllä usko! Luin kirjan. Kokonaiset 259 sivua romaania.

 
Daniel Glauttauer
Kun pohjoistuuli puhaltaa (2011)

Tällä hetkellä minulla on kirjanmerkki neljän teoksen sivujen välissä. Yhtä olen lukenut viisi sivua, toista reilut sata. Kuten olen aikaisemmin valitellut, kirjat tuppaavat olemaan minulle liian tylsiä (etenkin alussa) ja hidastempoisia. Lainasin Kun pohjoistuli puhaltaa -romaanin lauantaina ja tänä aamuna sain sen loppuun.

Kirjoja mielummin luen lehtien artikkeleita, blogitekstejä ja sähköpostiviestejä. Ehkä tästä syystä Kun pohjoistuuli puhaltaa tuli luettua yllättävän nopeasti. Kirja kertoo toisilleen entuudestaan tuntemattoman naisen ja miehen sähköpostiviestittelystä, ja romaani rakentuukin pelkistä sähköposteista. Muutaman rivin vastaus on niin vaivatonta lukea, että on ihan pakko lukea "vielä seuraava" viesti. 

Periaatteessa yksinkertaisesta rakenteesta huolimatta kirjassa riitti juonenkäänteitä ja jännitystä, naurahdellakin sai. Syy siihen, että annan teokselle vain kolme tähteä sydäntä on osittain se, että reilujen kolmikymppisten päähenkilöiden elämä ja ajatukset ovat toisinaan turhan kaukana omistani. Mieluummin olisin lukenut vähän nuorempien version.

Mutta voin ehdottomasti suositella kaikille lukemista inhoaville ja sitä rakastaville. Itse varasin jo kirjan toisen osan kirjastosta, ja odotan innolla, että pääsen uppoutumaan sen pariin.

28. toukokuuta 2012

Askartelua ja brittiräppiä

Olen tainnut ottaa varaslähdön kesälomaan. Menin eilen - siis tänään - nukkumaan puoli viideltä aamulla. Olen yhä sitä mieltä, että aamuissa on jotain ihanan salaperäistä. Aurinko nousee, linnut laulaa, mutta mikään muu ei vielä ole elossa. Tekisi mieli vaan lähteä jonnekin seikkailemaan. Mieluiten varpaat paljaana ja kuulokkeet korvilla.

Tänään palasin taas työn touhuun, tästä taitaa tulla aika kiireinen viikko. Mutta eilen vaan rentoilin, lainasin kirjastosta kirjoja(!) ja levyjä, löysin musiikkiosaston Uutuksia-hyllystä vaikka mitä ihanaa! Eilisiltapäivän kuuntelin Rizzle Kicksiä (ihana yhtye) ja kävin taas vaihteeksi läpi kenkälaatikkoa, johon olen koonnut kivoja lehtijuttuja ja kuvia esimerkiksi kalenterin päällystämistä varten. Vanha Demi-kalenterini loppuu kohta, ja uusi pitäisi hankkia (hyvä on, sanotaan se nyt ääneen: olen kalenteririippuvainen). 

Olin aikeissa ostaa jonkun hienon ja hyvin aikuismaisen, yliopisto-opiskelijalle sopivan tyylikkään almanakan, mutta nyt tuntuu siltä, että taidanpa nyt neljättä kertaa valita Demi-kalenterin. Koska se on yksi harvoista kalentereista, joissa on tarpeeksi paksut sivut tusseilla kirjoittamiseen. Lisäksi ulkoasu on piristävä - lukuunottamatta kantta. Mutta yksi suurimmista huveistani onkin kerätä olemattoman luovuuteni rippeet ja koota kansiksi kollaasi, joka nostaa hymyn huulille niin sateisina syyspäivinä kuin paahteisina loppukesän viikkoinakin.

Kaikille koululaisille hupaisan höttöistä viimeista viikkoa!

22. toukokuuta 2012

Turus

Päiväni ovat ptkään olleet tylsempiä kuin... (yritän keksiä tähän jotain hirveän tylsää) merisuola. Sitten yhtäkkiä sattuu kaikenmoista. Sunnuntai meni tanssiessa, tanssikoulun lukuvuosi päättyi taas kevätnäytöksiin, jossa olin kahdessa esityksessä (Rakkausromaanissa ja Kirjastohäiriköt). Ihan kiva, että nyt on taas vähän enemmän vapaa-aikaa. Ilmoittauduin kyllä Tanssiopiston kesäjaksolle, kokeilen vogueta ja soul dancea. Olisin halunnut testata vielä paria lajia, mutta ehkä on järkevää olla rääkkäämättä itseään loppuun ennen toista pääsykoetta.


Eilen kävin aamulla kampaajalla, ja iltapäivällä lähdin junalla kohti Helsinkiä. Yövyin kummitätini luona, jossa tuli kukuttua leffan parissa yhteentoista saakka. Katsottiin Boys Don't Cry, joka on valehtelematta yksi kamalimmista näkemistäni elokuvista! Enkä tarkoita huonointa, vaan kamalinta. Unelmien sielunmessu on romanttista komediaa tähän verrattuna. - Niin ja kirjoitin "yhteentoista saakka", koska tiistaina herätyskello pärähti kello 5:00. Kuuden tunnin yöunilla kohti uusia haasteita!

Ajattelin saavani kävellä rauhassa aamuyössä asemalle, mutta ulkonahan kuhisi autoja ja pyöräilijöitä ja ihmisiä ja muita eläimiä. Mun mielestä on aina tosi maagista olla hereilä johonkin outoon aikaan, ja ihmetellä rauhassa hiljaista maailmaa. Mutta ehkä pääkaupunkiseudulla on aina joku hereillä.


5:55 astuin Espoossa junaan, joka jylisi kohti kesäistä Turkua. Olen käynyt Turussa tasan kerran, joten olen aika ylpeä, että osasin haahuilla itse pirretyn(!) kartan avulla Luonnontieteiden talo II:een, jossa osallistuin valintakokeeseen. Aika masentavaa, kun itse kokeessa vielä ilmoitetaan, että hakijoita on 800, joista hyväksytään 60. No, ainakin vastasin jokaiseen osioon, katsotaan mihin se sitten riitti. Hirveän turhauttavaa muuten kahlata satoja sivuja kirjallisuutta, jotka on sitten puserrettu muutamiin monivalinta- ja aukkotäydennyskysymyksiin. Ja totta kai niihin kysymyksiin mahtuu silti termejä, joita en millään muistanut. 


Lähdin kokeesta reilun tunnin uurastuksen jälkeen, ja yritin suunnata kohti keskustaa. No, mulla ei ollut hajuakaan missä se oli, enkä kehdannut kysyä keneltäkään. Lopulta löysin kuin löysinkin perille, mutta siinä vaiheessa jalkoja särki (otin sitten ohutpohjaisimmat kenkäni) ja hartioita painoi (kaikki matkatavarani oli sullottu yhteen monen kilon painoiseen reppuun). Tietenkin olin myös reväyttänyt tanssiesityksesä reiteni ja saanut vatsalihakset lihaskuntoharjoittelulla kipeiksi. Joten ei se kaupungilla kiertely sitten ollutkaan niin kivaa.



Muuten oli oikein mukava viettää aikaa kesäisessä Turussa. Lähtiessä äiti ehdotti ottamaan sortsit mukaan, mutta minä vaan nauroin. Siellä helteessä tarpoessani kevyempi vaatetus ei tuntunut enää lainkaan hassummalta idealta. Yritin tehdä mielenkiintoisia havaintoja Turusta, saattaahan siitä tulla tuleva kotikaupunkini. En kyllä huomannut mitään erityistä... Paitsi että Turussa useampi pyöräilijä käyttää kypärää kuin Jyväskylässä. Hyvä, en siis pistäisi silmään niin pahasti!


Sitten Turusta Jyväskylään junalla. Aloin olla jo aika kypsynyt junailuun, joten halusin ostaa jotain kivaa luettavaa. Lehtipisteen tilanne oli kyllä tosi huono! Tai ehkä se johtuu siitä, että meille tulee kotiin varmaan 50 % niistä lehdistä... Olisin myös voinut ostaa jonkun englanninkielisen, mutta kun ne maksaa jonkun kympin! Junamatka kului siis raapustellen vihkoon tärkeitä ja vähemmän tärkeitä (kuvassa) juttuja, kuunnellen musiikkia ja pelaten kännykällä Nature Parkia. Suosittelen muuten junien yläkertoja, istuin siellä jokaisella matkallani. Sieltä on paremmat näköalat!

19. toukokuuta 2012

Urheilijahullu

On se jännää, miten Suomen joukkueen häviöt unohtaa niin nopeasti, mutta voitot muistaa vuosia! Nytkin olen jo melkein päässyt yli tuosta tappiosta, ja onneksi löysin lääkkeen, joka lopettaa tämän hetkellisen masennuksen lopullisesti!

Kaikki seuraamaan Mestarien liigan finaalia kakkoselta 21:30 alkaen. Ai miksikö? Kelpaisiko esim. Torrestin tuijottelu? Hihii, enää vajaat kolme viikkoa jalkapallon EM-kisoihin.


Fernando Torres walks from the pitch
By Ben Sutherland.

17. toukokuuta 2012

Ylioppinut

Hejsan! Ajattelin tehdä tällaisen tylsän tekstintyngän ihan vain sen kunniaksi, että nyt olen virallisesti ylioppilas. Eilen sain lopulliset tulokset kevään kolmesta kokeesta (kaikki kielet), ja ihan mukavastihan ne olivat menneet. Erityisen ylpeä olen äikän ällästä! Kannatti lähteä korottamaan syksystä sen yhden pisteen takia. 

Nyt sitten pitäisi ostaa lakki, leipoa ja siivota. Niin ja lukea pääsykokeisiin yhä vain. Ostin tänään kolme junalippua, maanantai-iltana suuntana Helsinki, josta tiistai-aamuna Turkuun. Tätä ennen pitäisi vielä selvitä viikonloppuna tanssiesityksistä. Toiseen esitykseen en ole vielä edes katsonut vaatteita... Niin ja hiukset pitäisi saada pystyyn! Osaako kukaan neuvoa jotain loistotuotetta, jolla saisi hiukset "keesiksi"? Ja jokin sellainen, mikä ei vaadi fööniä eikä mene miksikään (esim. sokerivesi kiteytyy ajan kuluessa, right?). Koska ennen tätä "punkkari"esitystä olen toisessa numerossa, jossa hiustyylin pitää olla kaikkea muuta kuin raju.

Ja jos joku lukee Keskisuomalaista, niin sieltä voi bongata jutun minusta muiden tuoreiden abihaastattelujen joukosta. Maanantaina sain puhelun luokanohjaajalta, ja toivoin jo saavani kirjoitustulokset, mutta ei: "Keskisuomalainen haluaisi tehdä jutun meidän koulun abista, ja me puhuttiin opettajien kanssa, että se voisit olla sinä..."

Ja kohta jääkiekkoa! Mitä mitä mitä Slovakia tiputti Kanadan?!! Ja voisko tällä kertaa olla meidän vuoro voittaa ne jenkit?


13. toukokuuta 2012

Häät

Ai että kun keksinkin persoonallisia otsakkeita teksteihini. Mutta joo.

Viikonloppu vaan hulahti ohi, mutta tulihan sitä jotain järkevääkin tehtyä (Suomen huonosta menestyksestä tuoreissa jääkiekko-otteluissa murehtimisen lisäksi); Olin ensimmäistä kertaa elämässäni kirkkohäissä! Ja parasta tässä oli varmaan se, etteivät ne edes olleet mitkään kumminkaiman kissan(!) häät, vaan ikioman isoveljeni. 

Otin valtavasti kuvia (niin myös kaikki muut), mutta valitettavasti en nyt oikein voi julkaista mitään kuvia hääpareista tai muista ihmisistä, joten saatte tyytyä ruokakuvaan, kuvaan kirkosta sekä kukkakuvaan. 




Häissä olin kaikin puolin hauskaa. Itse kuuluin viiden hengen seurueeseen, joka jaksoi juhlia pisimpään, ja etenkin aamuyöstä sai naurettua vatsansa kipeäksi - vaikka en siis käytä alkoholia. Taiteilimme vieraskirjaan sairaalloisen jatkopiirroksen serkkujen kanssa yhdessä, tanssimme ja lauloimme Frontside Ollien tahdissa, nukuimme vaihtelevalla menestyksellä ja nautimme aamupalan iltapäivällä Renkomäen ABC:llä. Nyt pitäisi sitten vielä jaksaa juhlistaa äitiä, pitäisiköhän sille leipoa jotakin...?

Niin ja siitä mekostani ei ole kuvaa, koska omassa kamerassani ei ole yhtäkään kuvaa minusta. Lisäksi siinä kävi nyt niin, että ihastuin häihin hätävaraksi ostettuun mekkoon niin kovasti, että siitä tulee näillä näkymin myös lakkiaismekkoni (oo äm gee, koko mun suku nauraa mulle sit!). Joten kuv(i)a siitä luvassa vasta ensi kuun alussa. Sitten vaan jännäämään ensi viikolla saapuvia yo-koetuloksia, lukemaan pääsykokeisiin ja näillä näkymin myös viettämään jonkinlaista leffailtaa kaverin kanssa.

9. toukokuuta 2012

Syötävää

Kärsiikö kukaan muu seuraavanlaisesta syndroomasta tortillojen yhteydessä: lautanen on ruokailunkin jälkeen putipuhdas, kun taas naamataulu näyttää siltä, että joku olisi oikein roiskimalla roiskinut siihen kaikenlaista sälää?

8. toukokuuta 2012

Lähtölaskenta alkaa


Kohta se on sitten ihan totta. Minulle valkeni, että ensimmäisiin pääsykokeisiini on tasan kaksi viikkoa. Pääsykokeisiin! Missä välissä minusta kasvoi aikuinen? Kukaan ei ole valmistanut minua tähän. Äsken vielä haahuilin ihanan tutun koulun käytävillä tuttujen naamojen ympäröimänä, ja lukujärjestys muistutti mitä on tehtävä seuraavaksi. Yhtäkkiä istun yksin kotona pääsykoekirja sylissäni ja olen ymmälläni. Pitäisikö tästä tajuta jotakin?

En ole onneksi täysin ahdistunut, vähän hermostunut vain. Jos minulle ei vielä tällä kertaa liikene paikkaa yliopistossa, minulla on kyllä varasuunnitelma. Pahinta tässä on se, että tämä on ihan uusi tilanne, eikä minulla ole mitään hajua, millaisia pääsykokeet ovat. Mitä niissä kysytään? Mitä pitää ymmärtää, mitä muistaa sanatarkasti ulkoa? Minkä lyijykynän otan mukaani? Missä se koe edes järjestetään? Moneltako juna lähtee?

Ylioppilaskokeita varten oli sentään jotain vertaistukea. Yhdessä saatiin nauraa eväille, ja pohtia, että mitähän siellä nyt voitaisiin kysyä. Opettajat antoivat ahkerasti vinkkejä, ja netistä löytyi vanhoja kokeita vuosien takaa. Mutta pääsykokeet. Ne ovat ihan liian suuri mysteeri ihmiselle, joka on sisäisesti pelkkä pikkutyttö.

Mutta ehkä se tulevaisuudessa on parasta. Ettei yhtään tiedä mitä sieltä tulee.

5. toukokuuta 2012

Viikon 18 suosikki


Kevääseeni kuuluu oleellisena osana erilaiset salaatit, joita etenkin vapun aikaan tuli valmistettua ja maisteltua. Uusin suosikkini on cantaloupemeloni!

4. toukokuuta 2012

Ei pöllömpi ostos

Tänään sitä sitten havahtui, että veli menee viikon kuluttua naimisiin, eikä mulla ole mitään päälle pantavaa. Mentiin pikkusiskon kanssa kaupunkiin metsästämään mekkoja. Tosi rasittavaa etsiä sopivaa, koska kaikki ovat 1) liian lyhyitä 2) liian arkisia 3) liian juhlavia. No, lopulta saatiin kuitenkin mekot ostettua. Lisäksi ostin yllä näkyvät pöllökorut (rakastan pöllöjä, olenkin ehkä maininnut aikaisemmin), mekosta tulossa kuvaa sitten ensi viikolla.

Ja nyt takaisin jääkiekon pariin!

3. toukokuuta 2012

Postin tuo Pate jokaisen luo

Noni, tätä olen tässä odottanut viime viikosta saakka. Miksi ihmeessä mun on aina tilattava jotain pyhien aikaan (viikonloppu + vappu), niin joutuu odottamaan tuplasti lisää... Mutta siis, eilen vihdoin sain tekstiviestin paketin saapumisesta, ja olin superinnoissani. Matkassa oli kyllä vähän mutkia, paketti oli mennyt vahingossa keskustan postiin, ja nyt huomasin, että siinä oli kiinni jonkun toisen osoitelappu, pitää varmaan kiikuttaa se tänään sinne takaisin...




Mulla on siis jälleen ikioma tietokone! Mitähän tässä meni, pari-kolme kuukautta ilman, ja oli se aika tuskaa... Vaikka toisaalta tuli käytettyä tietsikkaa paljon vähemmän, mikä oli ihan hyvä. Mutta nyt sujuu pääsykokeisiinkin pänttäys helpommin, kun pääsen tarkistelemaan sanoja nettisanakirjasta ja naputtelemaan muistiinpanoja koneella. 

Eilinen päivä meni vähän sählätessä, ostamani hiiri ei toiminutkaan ja piti sitä sitten mennä vaihtamaan. Onneksi totesivat sen sielläkin toimimattomaksi, ja sain uuden (jonka toimivuus testattiin paikan päällä) tilalle. Sitten piti vielä latailla kaikki perus-ohjelmat, mutta nyt kaikki on omien tiedostojen siirtoa vaille valmista. 

Eli tästä lähtien saatan taas päivitellä hieman useammin! Hauskaa loppuviikkoa kaikille!