11. elokuuta 2011

Vieläkö on kesää jäljellä?

Tänään alkoi koulu, jippii (kuka muka sanoo 'jippii'?)! Lukkarini on todella löyhä, vähän ehkä ärsyttää, että mun pitää sitten odotella tanssitunteja 2-5 tuntia. No ehkä mä kestän, mä tietenkin opiskelen kirjastolla kaiken vapaa-aikani, eikös?

Ei ole varmaan koskaan ollut näin kylmä ensimmäisenä koulupäivänä! Yleensä olen valinnut jonkun ihanan syksyisen asukokonaisuuden, ja sitten läkähtynyt helteisessä luokassa. Nyt piti laittaa pipo(!) ja takki päälle polkemaan lähtiessä. Mutta eipä siinä mitään, rakastan syksyä yli kaiken. Olenkin täydellinen luonnonoikku, kun tykkään opiskelusta ja syksystä kesää enemmän.

Iltapäivällä vähän lämpeni, ja perhoset viihtyivät kukkapenkissä (mutta eivät kameran edessä):

Säädin muuten blogini leveyttä, mutta en aiempia merkintöjä tai headeria. Joskus toiste sitten!

9. elokuuta 2011

Ranskalainen tori


Eilisaamuna poikettiin Tampereen keskustassa shoppailemassa. Vaikka sää oli aika synkkä, niin koko ajan oli järjettömän kuuma! Ei sitten jaksettu paria tuntia kauempaa kierrellä siskon kanssa, vaan käppäiltiin takaisin hotellin nurkille. Ennen kotiinlähtöä poikettiin vielä Tampereella vierailevalla ranskalaisella torilla.



Torilta ostin tollaisia toffeekimpaleita. Otin maitosuklaan ja kookoksen makuisen, ja sitten vielä tollaisen, missä on seassa pähkinöitä ja kuivattuja hedelmiä. Noi oli kyllä tosi makeita, ei voi ihan putkeen syödä...

Loppuun vielä pakollinen automatkakuva.
Hauskaa loppulomaa/koulun alkua kaikille!

8. elokuuta 2011

Särkänniemi

Sunnuntaina lähdettiin ajelemaan kohti Tamperetta aamupäivällä ja Särkänniemen portilla oltiinkin joskus 12:20. Pyörittiin (kirjaimellisesti) siellä sitten siihen kahdeksaan asti ja paremmin kuin hyvin ehdittiin kaikki koluta. Ehkä syy oli hyvien laitteiden puutos tai se, ettei ruokaa tarvinnut syödä (ja samalla laskea vatsaa) kuin kerran. (Parhaiden maistamieni) ranskalaisten jälkeen mentiin katsomaan yksi näytös Delfinaarioon, vaikka ensin oltiin vannottu, että siihen ei tuhlata aikaa.

Delfiinit oli suloisia ja taitavia totta kai, mutta enimmäkseen ahdisti. Delfiinit kuuluu mereen eikä mihinkään altaaseen temppuilemaan.

Sitten asiantuntijan kommentit laitteista! Nyt pystyi hyvin vertaamaan Linnanmäkeen, kun siellä vierailusta ei ole paljoa mitään. Mun mielestä Särkänniemellä oli yllättävän vähän semmoisia "ihan ok" -laitteita. Esimerkiksi vuoristoratamaisia laitteita oli vain pari (jos MotoGee lasketaan sellaiseksi), kun Linnanmäellä niitä on muistaakseni viisi. Särkänniemessä oli ehkä enemmän pyöriviä laitteita, joista en hirveästi perusta. Mutta tässä suosikkeja (ja yks ei niin kiva):

Käytiin ihan ensimmäisenä MotoGeessä, jossa valitettavasti riitti jonoa aukiolon loppuun asti. Parasta tuossa laitteessa on se alku, jossa laite kiihdyttää 60 km tuntivauhtiin alle kolmen sekunnin. En keksi mitään muuta laitetta, missä alku olisi se pelottavin vaihe (ellei sitten Lintsin raketti)! Yleensä joutuu odottelemaan, että vaijerit hilaa laitteen etanavauhtia radan huipulle ja sitten mentiin.

Jonotan neljättä kertaa MotoGee:hen metrilakut kourassa (ai niin, Lintsi päihittää Särkänniemen kyllä lakuvalikoimassa!).

Yhdestä lempparistani Tornadosta ei ole kuvaa, mutta ehkä kaikki muistaa mistä on kyse. Kynnys Tornadoon uskaltamiseen oli yllättävän korkea, koska rata näytti alhaalta katsottuna niin pitkältä ja pääalaspäinmenoa (<-- Mihin kuuluis väli?) oli runsaasti. Uskaltauduin kuitenkin siskon painostuksesta, vaikka siinä kiinnitettynä riippuessa tuli vielä sellainen "Mä haluan pois tästä!!!" -olo. Mutta kyyti oli nopeasti ohi, eikä pääalaspäinmenoa huomannut muusta kuin maan vaihtumisesta taivaaksi. Kiljuin koko ajan hulluna, mutta silmät pysyi auki. Tornadossa käytiinkin varmaan viisi kertaa, joista viimeinen oli vähän liikaa. Loppuillan oli päänsärky ja hutera olo.

Trombiin uskaltauduin muistaakseni Tornadon jälkeen. Mahallaan matkaaminen näytti vähintäänkin friikiltä ja sitähän se olikin. Tässä sai myös huutaa, koska kun liitää mahalleen pää edellä alaspäin sitä rataa, niin kyllä mä aina pelkäsin, että mä jotenkin tipun. Ympäri meneminen oli myös hassua. Toisella kerralla kyyti tärisi entistä enemmän, joten ei oikein iskenyt tämä vempele.

Sisko kävi Tyrskyssä ja minä odottelin.

Paita: H&M
Sortsit: H&M
Kengät: SpiritStore

Tykkäsin myös Särkänniemen ainoasta vuoristoradasta, Jet Starista. Rata oli tosi kiva, etenkin todella jyrkkä alamäki, jossa kiljumiseni nousi ihan uusiin sfääreihin. Huonoa puoli oli pitkät jonot, koliseva rata ja se, että vaunut olivat kolmepenkkisiä! Koko ajan meni yksi paikka hukkaan. Kannattaa muuten mennä yksin huvipuistoon, pääsee aika usein jonojen ohi. Mut en mä tiedä onko se yksin niin kivaa... 

Käytiin jossain välissä katsastamassa Half Pipen pyörimisen määrä (eli uskallanko mennä siihen), ja sen jälkeen uskaltauduttiin siihen. Laite oli ihan huippu, sai huutaa koko ajan, mutta se oli vaan hauskaa. En ole tajunnut ennen, että sehän menee niissä laidoissa pystysuoraan. 

Half Pipen jälkeen kämmenissä komeilivat kynnenjäljet - joka kerta! Taisin puristaa liian kovaa tai jotain.

Noitten laitteiden lisäksi ei käyty kuin Tukkijoessa, jos muistan oikein. Eli vain muutamassa lempparissa sai sitten ravata (ja kaikki oli niin kaaaaaukana toisistaan!). 

Mutta nyt kun olen testannut Suomen kaksi suurta huvipuistoa, voinkin ilmoittaa kesän suosikkilaitteet: *rumpujen pärinää*

7. Ukko
6. Kirnu
5. MotoGee
4. Jet Star
3. Half Pipe
2. Tornado
1. Salama

Loppujen lopuksi Linnanmäki vie ehkä voiton, vaikka ranneke aika hintava onkin. Lintsillä saa hyvin kulumaan koko päivän, koska laitteita riittää.

Särkänniemestä mentiin hotellille ja yritin lepäillä huteruuttani pois. Aika myöhään päästiin lähtemään syömään, mutta Huviretki oli onneksi vielä auki. Söin lohisalaatin, eikä kyllä ollut valittamista:
Myöhemmin tulossa vielä tästä päivästä pikkunen merkintä. Moido!

5. elokuuta 2011

Reissu #2

Loma alkaa olla (onneksi!) lopuillaan ja ensi torstaina sitä istutaankin taas koulunpenkillä. Mutta vielä on kesää jäljellä, kuten sanotaan lauletaan, ja sen kunniaksi tehdään vielä yksi pikkureissu perheen kanssa. Alkukesästä suunniteltiin Itä-Suomessa reissaamista, koska ollaan perinteisillä road tripeillämme jo seikkailtu sekä Länsi- että Etelä-Suomessa.

Ääni kellossa oli kuitenkin muuttunut, eli ei minua ja pikkusiskoa enää innostanutkaan lähteä Itä-Suomeen. Saatiin yllättäen suostuteltua vanhemmat haluamaamme kaupunkiin ja siksi lähdetäänkin sunnuntaina 

TAMPEREELLE

Tampere on suht' lähellä Jyväskylää, mutta yllättävän harvoin siellä tulee silti käytyä. Varmaan siksi, ettei asu ketään varsinaisia tuttuja siellä, niin visiitit jäis sitten aika lailla päiväkäynneiksi. Nyt kuitenkin päästään Tampereelle, ja ohjelmassa on ainakin Särkänniemi!

Käytiin just ostamassa Elämysavaimet etukäteen ja olen ihan innoissani! En ole käynyt Särkkiksessä pitkään aikaan (niin pitkään, etten tiedä onko 'Särkkis' oikea termi), ja nyt kun on tullut jo "lämmiteltyä" Lintsillä, niin uskallan ehkä jopa Tornadoon ja muihin hurjimuksiin. Särkänniemessä yritetään siis viettää aika lailla koko päivä (kerta on päivästä maksettu niin mitä sieltä poiskaan lähtemään).

Seuraavana päivänä ohjelmassa mahdollisesti shoppailua. Mahdollisesti siksi, että mulla ei ole tällä hetkellä yhtään rahaa, mutta pitää katsoa voisiko joku muu kustantaa... En ole pitkään aikaan ollut ylipäätään shoppailemassa, ja Tampereella olen shoppaillut viimeksi 9. luokan keväällä.

Starbucks Coffee

Starbucks Coffee Tokion Mori Towerin alakerrassa.
Törmäsimpä mailia katsoessa iloiseen uutiseen. Eli Starbucks Coffee saapuu ensi vuonna Suomeen. Valitettavasti ensimmäiset kahvilat avataan Helsinki-Vantaan lentoasemalle, jossa ei kyllä pahemmin tule ravattua (tai jos tulee, niin silloin olen yleensä lähdössä johonkin missä kyseisiä kahviloita löytyy muutenkin). Mutta ehkä nuo pian sitten leviää, toivottavasti...

Mutta en mä nyt tiedä, onko Starbucks Coffeessa loppujen lopuksi yhtään mitään sen ihmeellisempää kuin muissakaan kahviloissa. Ehkä se on vaan kansainvälisempi ja samalla coolimpi. Eikä tarjonnassakaan mitään vikaan ollut; Japanissa join aina mangopirtelöä ja juustokakkukin oli tosi hyvää.

2. elokuuta 2011

Loppuis jo tää kesäloma

Byhyy, enää yhdeksän päivää lomaa!
Jes, jes, JES! Enää yhdeksän päivää ja sitten kouluun. Olen yksi niistä harvoista(?) jotka oikeasti tykkää koulunkäynnistä ja opiskelusta. - No okei, tähän saattaa liittyä se, että 11. päivä pyörähtää käyntiin viimeinen lukiovuoteni, mutta aina mä olen elokuussa koulua odottanut.

Rakastan rutiinien rytmittämään elämääni palaamista! Kunhan saan lukkarin käteeni, voin ilmoittautua sopiville tanssitunneille. Ja alkaiskohan telkkarista jotain kivaa sarjaa syksyn kunniaksi...

Kesälomalla olen toki lomaillut (ja tehnyt töitä), mutta myös opiskellut sopivissa määrin. Olen mm. tenttinyt yhden matikan kurssin ja sen lisäksi kerrannut kolme ensimmäistä kurssia. Olen myös opiskellut englantia ja eilen aloin selailla vähän äidinkielenkin kirjoja. 

Kirjojen (ja Stabiloiden) lisäksi tärkein opiskeluvälineeni on kalenterini. Mulla on ollut Demi-kalenteri jo muutaman vuoden, mutta olen yleensä päällystänyt sen. Niin myös tällä kertaa:

Huoneeni ovessa kummittelee myös vaivalla raapustamani kalenteri, johon olen merkinnyt opiskeluaikataulut, kirjoituspäivämäärät yms. Länttäsin sen tilan puutteessa uusimman Harry Potterin leffajulisteen päälle, mutta mun mielestä toi "KAIKKI PÄÄTTYY" sopii sen alle aika hyvin, koska kunhan kirjoitukset taas syksyn osalta päättyy, niin olen jälleen hetken aikaa vapaa ja voin ehkä rentoutuakin. 

Syksyllä kirjoitan siis äidinkielen, englannin ja matematiikan.